On mussa silti aika paljon tahtoa ja voimaa (ja tahdonvoimaa), ja osaan näyttää sen tarvittaessa.
Kelailen sua välillä ja mietin kuinka naurettavia me kaikki osataankin olla.
Me ei päästy olemaan koskaan muuta, kuin ne viimeksi mainitut leskenlehdet. Meistä ei koskaan tullut ruusuja. Silloin panikoin kesää, mietin että entä jos mut unohdetaan ja musta tuntuu pahalta ja mun kesä menee pilalle ja elämä ja kaikki on kamalaa ja...
Ei. Kaikki. Tässä. Nyt. Ystävät. Kesä. Vapaus.
