sinä, omistat pohjattoman kuilun sielussa, sydämessä ja vatsassa
sinäkin, opetit minulle maitokahvin
sinä, ignooraan niin maan perkeleesti, etten uskalla edes nähdä enään
te
minä
yhdisteltynä
täysi vitun kaaos
ruusuineen ja korkeine hetkineen jossain pilvien yläpuolella
vaikken edes oikeasti kehtaa myöntää ettei kiinnosta
vihaankin teitä oikeastaan, tai sitten se on vain sitä ettei ymmärrä itseään
veikkaan jälkimmäistä
niin kaukana elämästä että niin lähellä aivokuolemaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti